Suomi BBC:n uutisten etusivulla!

On jälleen kerran se aika vuodesta, että ihmiset ympäri maailmaa ovat luoneet erikoisurheilua seuraavat katseensa Suomeen ja Sonkajärvelle. Näin on tehnyt myös BBC, jonka uutisten etusivulta löytyy linkki eukonkantokisoista kertovaan lyhyeen juttuun, jota on myös videolla höystetty (‘Wife carriers’ race for championship title in Finland). Juttu on laitettu samaan kategoriaan amerikkalaisen hotdogin ahmimiskilpailun kanssa.

Onhan se toki hyvä, että Suomesta kerrotaan maailmalle joskus hyviäkin uutisia eikä aina vain koulusurmia, poliitikkojen munauksia ja Suomesta ulkomaille siirtyineitä monikansallistuneita yrityksiä. Ehkä kuitenkin jotain vähän asiapainotteisempaakin voisi toivoa myös tältä humoristisemmalta suomikuvalta. Emmähän me ole mitään barbaarista kansaa. Emmehän?

Tracebackbanni – DN.se ja Twingly.se

Ilmeisesti Dagens Nyheter ja Twingly.se eivät salli muiden kuin ruotsiksi kirjoitettujen blogien näkymistä traceback-listoillaan. Kirjoitin aiemmin tänään yhteiskunnan seksimaniasta ja paviaanien platonisista suhteista viitaten paviaanien osalta DN:n juttuun (Babianer kan umgås utan sex, 3.7.2009). Ensiksi blogini näkyi artikkelia siteeranneiden blogien listalla, mutta sittemmin se on sieltä poistunut ja minun kävijätiedoistani löytyy vieralu osoitteesta http://admin.twingly.se/UserPages/Abuse.aspx. Jokainenhan toki saa itse valita, mitä siteeraajia näyttää tracebackeissaan, mutta tietyllä tavalla tämä kuitenkin ihmetyttää minua, olkoonkin että on kyse ruotsiksi julkaistusta mediasta. Minua ainakin kiinnostaa nähdä kaikki blogimerkinnät, jotka jostain minua henkilökohtaisesti kiinnostavasta artikkelista on kirjoitettu riippumatta siitä osaanko lukea niitä. Ihan vain siksi, että näistäkin blogeista voi silti löytyä jotain mielenkiintoista lisäinformaatiota. Ja eikös osa Dagens Nyheterin lukijoista kuitenkin osaa suomea?

Platoninen suhde ei ole luonnotonta

Elämme maailmassa ja yhteiskunnassa, jossa seksi on kaikki kaikessa ja kaikkialla, liiankin kanssa. Niinpä seksiin karsastaen suhtautuvat ihmiset vaikuttavat enemmistön silmissä luonnottomilta ja viallisilta, mutta ehkä asia onkin aivan toisin päin. Onko kukaan tullut miettineeksi, kuinka vinksahtanut meidän maailmankuvamme on kun käsittelemme kaikkea seksin ja sukupuolijaon kautta. Haemme kaikkien tekojen motiiviksi jonkinlaiset seksuaalisen pakon tai mielihalun, aivan kuin me ihmiset emme pystyisi lainkaan ajattelemaan järkevästi ja olisimme vain seksuaaliviettiemme miten vain riepotettavissa. Ennen muinoin sanottiin, että syömme elääksemme tai että elämme syödäksemme, mutta nykyään on kai muodikkaampaa sanoa syömme harrastaaksemme seksiä. Tosin minä en sanoisi noin, olisin mieluummin syömättä.

Lopuksi itse otsikkoon. Dagens Nyheter kertoo paviaaneista, jotka harrastavat platonisia parisuhteita ja lisääntyvätkin ns. “kavereiden” kanssa puolison sijasta. Ihmisillä tuntuu jostain syystä olevan todella kieroutunut näkemys platonisiin suhteisiin ja sukupuolten väliseen ystävyyteenkin. Koskahan ihminen lajina voisi luopua varsin rajoittuneesta katsantokannastaan elämän ja elintapojen suhteen.

Kirjastot kiristävät vyötään

Osa kunnallisista kirjastoista on jo joutunut kiristämään vyötänsä kuntien taloudellisen ahdingon seurauksena ja vielä toistaiseksi ilman leikkauksia säästyneiden kirjastojen kohdalla tämä tullee vastaan ensi vuonna, kertoo Ilkka.

Kirjastoilla on kaksijakoinen tarkoitus. Ensinnäkin kirjastojen on tarkoitus palvella asiakkaitaan asettamalla saatavilla sekä painettua että elektronista aineistoa. Toisena kirjastojen tulee tallettaa aikamme kirjallista materiaalia ja tietoaineistoa jälkipolviamme varten, jotta tulevaisuudessakin kirjastot voisivat täyttää asiakkaidenpalvelutarkoituksensa. Näitä kahta tarkoitusta vaarantamatta on kirjastoista vaikea tehdä leikkauksia, mutta niitä on kuitenkin tehtävä jollain tasolla, koska yksikään kuntaorganisaation osa ei voi olla toista suojatummassa asemassa – terveydenhuoltoa lukuunottamatta.

Mistä kirjastoissa voitaisiin säästää? Kirjastojen aukioloaikojen supistaminen on yksi melko helppo säästämistoimenpide, mutta se heikentää kirjaston palveluiden saatavuutta ja siten heikentää kirjastoon pantujen rahojen “tuottoa” . Mielestäni kuitenkin tilapäiset kirjastojen aukioloaikojen supistukset voisivat tulla kyseeseen, kunhan ne toteutetaan harkiten. Materiaalihankinnat ovat erittäin vaikea säästökohde ja siinä ei minusta olisi varaa tehdä suuria säästöjä. Lähinnä pitäisi miettiä aineiston ns. kaksoiskappaleiden ja uusintapainosten määrää ja esimerkiksi uusien painettujen tietosanakirjojen hankintaa. Mitä kirjastojen ATK-laitteistoihin tulee, niin niiden hankinnat minusta tulisi jäädyttää sille tasolle, että mitään toimivaa ei uusittaisi ja kuukausimaksullisista nettisensuuriohjelmista pitäisi luopua. Näiden lisäksi leikkauksien kohteeksi olisi varmasti pakko valita myös kirjaston järjestämä oheistoiminta kuten erilaiset asiakkaille suunnatut koulutukset. Kaikissa näissä säästötoimenpiteissä on oleellista, että ne ovat tilapäisiä ja että ne pyritään taloudellisen tilanteen parantumisen jälkeen korvaamaan tavalla tai toisella.

Vesi vai kivennäisvesi?

Aiemmin helteellä uutisoitiin Valtion Ravitsemusneuvottelukunnan suosituksesta, jonka mukaan janojuomaksi kelpaisi ainoastaan vesi ja sitäkin korkeintaan puolitoista litraa päivässä. Jo maalaisjärkeni (puhumattakaan siitä osasta järkeä, joka on saanut oppia ihmisen aineenvaihdunnasta ja biokemiasta) tahtoi hyppiä ja huutaa raivosta tuota suosta suosituksesta lukiessa, sillä niin pielessä se suositus jälleen kerran oli. Jälleen kerran viralliset suositukset ovat jotain kelvotonta tasoa.

Tänään Yle Uutiset otsikoi “Helle kaataa vanhuksia” (30.6.2009) ja kirjoittaa nestevajauden ja suola-arvojen putoamisen pistävän vanhuksia sairaalavuoteeseen. Lisäksi kerrotaan, että helteen takia Suomessa kuolee vuosittain 200 ihmistä. Uutisessa annetaan varsin fiksu neuvo, jonka kopioin tähän suoraan

-Helteellä pitäisi juoda runsaasti ettei kuivumista tulisi, muistutetaan kaupunginsairaalan ensiavusta.

Pelkkä vesi ei janojuomaksi riitä, vaan elimistön pitää saada myös suoloja. Kivennäisvedet, tuoremehut, piimä ja maito ovat hyviä helteellä, kerrotaan ensiavusta.

Eikö olisi jo vihdoin ja viimein virallisten suositusten antajien laskeutua sieltä norsunluutorneistansa alas ja kohdata se normaali todellisuus, jossa ihmisten elimistöt ja ruokailutottumukset eivät ole identtisiä saatika sitten paperien mukaisia. Jatkuva saarnaaminen liiasta suolankäytöstä tulisi ehdottomasti lopettaa ja korvata kohtuullisen suolankäytön valistuksella ja opettamisella. Sama saisi koskea myös rasvoja ja muita elintarvikkeita sekä vitamiineja ja kaikkea sellaista. Kuinkahan moni noista kahdesta sadasta helteen uhrista voitaisiin vuosittain pelastaa, jos he tai heidän ruokahuollostaan päättävät seuraisivat ajantasaista ja todellisuuden mukaista ravitsemusohjeistusta? Entä kuinkapaljon oikealla ohjeistuksella voitaisiin säästää sairaanhoidon kustannuksissa?

Olen itselläni huomannut, että helteen aiheuttamaan pahimpaan huonoon oloon auttaa nopeasti, kun ottaa hyppysellisen ruokasuolaa ja huuhtelee sen vedellä tai mehulla alas.

R. Paulig vs. G. Paulig

Helsingin hovioikeus antoi mielenkiintoisen ratkaisun, jonka mukaan Robert Paulig ei saa käyttää omaa nimeään markkinoidessaan kahvejaan, koska sukunimi Paulig voidaan yhdistää myös Paulig-suvun omistamiin yrityksiin, joiden kanssa Robert Paulingilla ei ole ollut mitään tekemistä vuoden 1986 jälkeen. Siis henkilö ei saa käyttää omaa nimeään markkinoidessaan omia tuotteitaan, vain koska sattuu olemaan toinen samaa sukunimeä käyttävä yritysrypäs. Muistaakseni aikoinaan oli samantapainen kiista Palhmrothien perheessä ja se taisi päättyä aivan toisenlaiseen päätökseen sukunimen käyttämisestä tuotteiden markkinoinnissa.

Tämä on aivan järkyttävää ja lähes EU:n tasoista kuluttajien aliarviointia. Onhan se nyt ihan selvää, että Robert Paulig ja Paulig ovat kaksi eri firmaa ja tuotemerkkiä eikä näiden tuotemerkkien historiakaan luultavasti ole tuntematon kenellekään kahvinystävälle.

Minulle Robert Paulig tulee aina olemaan Robert Paulig ja Paulig tulee olemaan Paulig. Pidän molempien kahveista, mutta en tästä naurettaviin mittasuhteisiin paisuneesta perheriidasta, joka mustamaalaa koko suomalaista kahvikulttuuria.

Olisikohan tässä paikka Paulig-sukuyhtiön boikotoimiselle ja muutamalle ylimääräiselle paketille Robert Pauligin kahvia?

Ateismi loukkaa uskonnonvapautta?

Laatulehti HelsinginSanomat kirjoittaa “Jumalaa tuskin on”-bussimainoksen aiheuttaneen niin paljon närästystä, että siitä on kanneltu Mainonnan eettiselle neuvostolle, joka käsittelee sen kesälomien jälkeen eli turvallisesti kamppanjan päättymisen jälkeen. Nimettömäksi jäävä kantelija perusteelee kannettaan toteamalla, että on ongelmallista pakottaa muslimibussikuskit ajamaan kamppanjan iskulauseita koristavia linja-autoja.

Uskonnonvapauslaki määrää, että jokaisella on oikeus harjoittaa vapaasti uskontoaan (lakien rajoissa). Koska kantelija vetosi uskonnonvapauslakiin muslimikuskien kohdalla, on kysymys oikeastaan siitä harjoittaako muslimibussikuski uskontoaan työaikana ajaessaan bussia. Näkemykseni on voi olla ehkä hieman yksioikoinen, mutta minusta työ on työtä ja uskonto on uskontoa eikä niitä pitäisi sekoittaa keskenään. Toinen kysymys taas on henkilökohtainen vakaumus, mutta eiköhän tässä tapauksessa ollut jo bussikuskin hakeutuessa töihin, että bussien kylkiin voi ilmestyä minkälaisia mainoksia tahansa.

Miksi juuri tästä bussikamppanjasta on noussut niin suuri haloo uskonnonharjoittamisenvapauksia kannattavien aktivistien parissa? Miksei ole valitettu siitä, että eri uskontokuntaan kuuluva toimittaja joutuu kirjoittamaan juttuja lehteen, jossa julkaistaan kirkolliset ilmoitukset ja mahdollisesti uskonnollisten yhteisöjen tilaisuuksien mainoksia? Entä miksi kukaan ei ole ajatellut kirjapainotyöntekijäparkojen sieulujen kohtaloita, kun he joutuvat painamaan ties mitä vaarallista ja sopimatonta materiaalia asiakkaiden tilauksesta. Onko lopultakin vain kyse siitä, että halutaan estää humanismin ja ylipäätään uskonnottoman sanoman leviäminen?

Hyvä, että aiheesta herätetään keskustelua ja että kamppanja saa julkisuutta. Tämän kamppanjan yhteydessä tullaan määrittelemään rajoja ns. uskonnottomien ja vähemmistöuskovaisten toiminnalle suhteessa maamme valtauskontoon ja yhteiskuntaan. Milloin ja missä käsittelyn asteessa keskustelu lopulta saakaan päätöksensä, minä toivon, että saamme loogisen ja oikeudenmukaisen päätöksen ilman minkään tahon mielivaltaa.

Minun ratkaisuni ongelmaan on yksinkertainen:

• Työ on työtä ja uskonto on jokaisen oma asia, jota ei pidä käsitellä työaikana.
• Kamppanjointi tulee sallia sekä kaikkien uskontojen ja uskonnottomien suuntauksien puolesta että niitä vastaan, niin kauan kuin ei mennä henkilökohtaisuuksiin

Ratkaisuehdotelmani viimeinen kohta on näemmä YK:n Ihmisoikeusneuvoston päätöslauselman vastainen, koska neuvosto on säätänyt, että uskontojen kritisoiminen on ihmisoikeusrikos. Neuvoston päätöslauselmaa on kommentoinut Pasi Ilmari Jääskeläinen Humanisti-blogissa otsikolla Hassunhauska maailma – YK:n ihmisoikeusneuvosto Hullun Hatuntekijän teekutsuilla (9.4.2009). Jään innolla odottamaan kutsua Haagiin vai käsiteltäisiinköhän asia täällä kotoisassa Jyväskylässä.

Ei suklaata eikä mehua lapsille!

Sanomalehti Keskisuomalainen kirjoittaa nettisivullaan Valtion Ravitsemusneuvottelukunnan antamasta suosituksesta, jonka mukaan alle 15-vuotiaiden ei pitäisi pistää sisäänsä lainkaan kofeiinia. Tämän mukaan siis lapsilta energiajuomien, kahvien ja teiden lisäksi pitäisi kieltää mm. kaakao ja suklaat, koska nämäkin sisältävät huomattavia määriä kofeiinia. Samainen neuvottelukunta on myös linjannut ettei täysmehuakaan saisi juoda kuin lasillisen ja senkin ruoan yhteydessä.

Mitähän tuohon nyt oikein sanoisi. Ihmiset reagoivat kofeiiniin hyvin erilaisilla tavoilla. Toisille kaksi kuppia kahvia aamulla riittää viemään yöunet seuraavalta yöltä, kun taas toiset (kuten minä) saavat helpoimmin unta juotuaan kupillisen kahvia viimeisenä ennen nukkumaan menoa. Mielestäni kofeiinin kanssa pitäisi pikemminkin noudattaa normaalia maalaisjärkeä, jos sellaista nyt ihmisillä enää on. Ja kofeiinin rajoittamisesta puhuttaessa ei saisi keskittyä vain kahviin, teehen ja energiajuomiin, koska kofeiinia löytyy monesta muustakin tuotteesta.

Tuo täysmehun pannaan julistaminen on mielenkiintoista. Liekö tässä ajateltu sellaisia tönkkösokeroituja mehuja, joita minun lapsuudessani tarjoiltiin koulussa ruokajuomana ja liikuntapäivinä.  Sokeroimaton mehu on minusta ihan järkevä janojuoma etenkin näin lämpimällä aikaa, kun runsaasta veden juomisesta tulee helposti huono olo.

Linkkejä aiheeseen liittyen:

• Keskimääräisen täysmehun koostumus. Fineli-tietokanta
• Tietoa kofeiinin haittavaikutuksista nuorilla ja lapsilla (Evira)
• Eri tuotteiden kofeiinipitoisuuksia (englanniksi, 1 oz = 28 g)

Tarina lenkkipolulta

Tarina lenkkipolulta kuvien kertomana. Klikkaa näytä koko albumi ja sen jälkeen tarkasta että kuvat on lajiteltu nimen mukaan. Lopuksi klikaa Diaesitys.

Näytä koko albumi

“Jumalaa tuskin on”-kamppanja rantautui Suomeen

Tänään, Kansanvälisenä Humanismin päivänä, rantautui Suomeen keskustelua herättänyt “Jumalaa-tuskin on”-kamppanja. Kamppanjan suomalaisen toteutuksen takana ovat Suomen Humanisti- ja Vapaa-ajattelijainliitot, kertoo Yle Uutiset. Helsingissä huomisesta lähtien on bussien ja raitiovaunujen kyljistä luettavissa lause “Jumalaa tuskin on olemassa. Lopeta siis murehtiminen ja nauti elämästä”. Turussa ja Tampereella vastaava ajatus on sorvattu muotoon “Iloitse elämästäsi kuin se olisi ainoasi, koska se on”. Henkilökohtaisesti pidän enemmän tästä Turun ja Tampereen versiosta, koska se on virkistävän uuden mallinen tällä kentällä. Uuden mallinen siksi, että olen jo kyllästymiseen asti saanut mediasta lukea etenkin vapaa-ajattelijoiden destruktiivisista hyökkäyksistä uskontoja ja eritoten luterilaista valtakirkkoa kohtaan. Tämä uusi mainoslause tuo hyvin julki ajatuksen, mutta ei ole negatiivinen eikä hajottava sävytykseltään. Etenkin Vapaa-ajattelijat tarvitsevat nyt positiivista (eli ketään vastaan hyökkäämätöntä) julkisuutta, sillä kukaan ei jaksa kuunnella sitä luokan perällä räyhäävää häirikköoppilasta, vaikka hänellä olisikin arvokasta ja painavaa sanottavaa.