Kuolen 75 ja 78.7 vuotiaana dvs. eksistentiaalinen kriisi

Expressenin testin mukaan elän todennäköisesti 78.7 vuotiaaksi asti ja Hesarin vastaava testi sanoo, että elän todennäköisesti 75 vuotiaaksi, tosin Hesarin mukaan voin elää myös vanhemmaksi 56% todennäköisyydellä.

Ostin kirjan: Complete Works of William Shakespeare

Kävin tänään kirjakaupassa, Jyväskylän kävelykadun peruskorjatussa Suomalaisessa kirjakaupassa. Ei se peruskorjaus sitä ainakaan kovin paljoa parantanut saatika tehnyt yhtään viihtyisämmäksi; käytävät ovat ahtaita. Hyllyt ovat edelleenkin niin matalia, että käytävät on pakko pitää kapeina. Minulla ei ollut oikein mitään varsinaista ideaa kirjasta, jonka ostaisin tai oikeastaan en edes tiennyt ostaisinko jotakin. Etsiskelin hyllyjen väleissä vanhojen klassikoiden uusintapainoksia, koska ne ovat useimmiten lähinnä siedettävänhintaisia nykykirjallisuuden hintojen heiluessa tuolla jossain korkeuksissa kipurajan yläpuolella. Eipä sellaisia osunut silmään. Kotimainen kirjallisuus näyttää maksavan alennushyllyissäkin hunajaa, mutta onneksi englanninkielistä kirjallisuutta saa sentään kohtuuhintaan.

HarperCollinsPublishers‘n [VAROITUS: Kustantajan kotisivu sisältää suuren Simpsons-mainoksen] julkaisema ja edesmenneen professori Peter Alexanderin toimittama Complete Works of William Shakespeare maksoi kaupassa tasan seitsemän euroa; koska kirjassa on 1433 sivua, on sivukohtainen hinta täten 0.0049 euroa. William Shakespearen lyhyen elämänkerran on kirjoittanut kirjan alkuun kaikkien tuntema ja joko rakastama tai vihaama australialaissyntyinen feministikirjailija Germaine Greer.

“There can be no doubt that there once lived a man called William Shakespeare” — Germaine Greer

Joten kai se on nyt sitten uskottava, että W. oli olemassa, kun kerran R. on olemassa ja Germaine Greer todistaa W:n olemassa olosta. Tämä perustelu älköön olko missään muotoa loogisesti pätevä.

Hesarin sivuilla kerrotaan, että Suomalainen Kirjakauppa on alkanut periä kustantamoilta erillistä maksua sen mukaan mihin kirjat sijoitetaan liikkeessä; näkyvyys maksaa. Toisaalta tämä kuulostaa ihan ymmärrettävältä ja reilulta menetelmältä, mutta kovin syvällistä tarkastelua se ei kestä, sillä se rajoittaa kirjallisuuden kulutusta melkoisesti. Aikamoni tavallinen kirjakaupan asiakas varmaankin valitsee kirjansa siitä valikoimasta mikä kirjakaupassa on esillä, jolloin esillepano järjestys on merkittävässä asemassa. Tästä taas väistämättä seuraa, etteivät uudet nimet ja pienet kustantamot tai vähemmän etukäteisarvioidut kirjat saa huomiota ja tästä taas seuraa kirjallisuuden kuihtumista. Onhan jo pitkään ollut itsestään selvyys, että erikoisempaa kirjallisuutta ei saa normaaleista kirjakaupoista kuin tilaamalla (jos sitenkään), mutta luultavasti kirjakaupat tästä vain kuihtuvat entisestään yksipuoleistaessaan valikoimaansa ja kohta ei kirjakaupoista voikaan ostaa mitään muuta kuin juuri sen vuoden yhtä tai kahta huippunimikettä. Hesarin haastattelema Akateemisen kirjakaupan johtaja Stig-Björn Nyberg syyttää kirjakauppa-alan muutoksesta kirjojen kaupan siirtymistä yhä enemmän Internettiin. Eiköhän se kuitenkin ole niin, että kirjakauppojen muuttumattomuus, korkeiden tuottojen tavoittelu, asiakaspalvelun heikko taso ja valikoimien jatkuva suppeneminen pakottaa niin asiakkaat kuin kustantajatkin siirtymään Internettiin. Minä ainakin haluaisin kirjani ostaa henkilökohtaisesti kirjakaupassa käyden, mutta se ei kannata useastakaan syystä: 1:ksi) kirjakauppahinnat ovat jopa kaksinkertaisia nettihintoihin, 2:ksi) valikoimien suppeuden takia monet tavallisetkin kirjat pitäisi tilata ja tilaus yleensä kestää viikon tai kaksikin ja 3:ksi) asiakaspalvelun taso; jotkut kirjakauppiaat ovat sanoneet suoraan päin naamaa ”En mää nyt viitsi sitä tilausta ottaa vastaan, kun tässä on muutakin tekemistä”. Internetin kirjakaupoissa palvelu pelaa; toimitus usein jo parissa päivässä ja sähköpostiinkin vastataan jo saman päivän aikana. Parhaassa tapauksessa kirjan saa toimitettuna kotiovelle halvemmalla kuin kaupungilta kirjakaupasta itse noutaen.