Kola ja kaliumin puutos

Kolajuomat suurina-annoksina käytettynä aiheuttavat kaliuminpuutoksen (hypokalemia), kertoo Uusi Suomi muutaman rivin jutussaan. Yahoon sivuilla asiasta kerrotaan huomattavasti tarkemmin englanniksi. En ala tässä juttuja sen paremmin referoimaan – jokainen voi lukea itse – totean vain, että kaliumin puutoksen epäillään olevan seurausta kolajuomien korkeista pitoisuuksista fruktoosia, glukoosia ja kofeiinia. Alkuperäinen katsausartikkeli on luettavissa englanninkielisenä versiona ilmaiseksi Wileyn InterScience-palvelussa (V. Tsimihodimos, V. Kakaidi, M. Elisaf: Cola-induced hypokalaemia: pathophysiological mechanisms and clinical implications. International Journal of Clinical Practice. Vol 63. Is. 6. Pages 900 – 902.)

Kolajuomien kulutus näyttäisi olevan melkoisen suurta tuolla rapakon takana. Yahoon jutun mukaan Yhdysvalloissa kulutettiin keskimäärin 212 litraa kolaa asukasta kohden vuonna 2008. Tämä on kauhistuttavan paljon, kun ottaa huomioon, etteivät läheskään kaikki juo kolaa, vaan kulutus kasaantuu. Jutussa mainittu väsymystä, ruokahaluttomuutta ja oksentelua valitellut oli juonut viimeisen 10 kuukauden aikana päivittäin seitsemän (7) litraa colaa. Hänen kulutuksensa oli siis noin 2135 litraa (ja vuositasolla se tekisi 2548 litraa). Amerikassa kaikki on suurta, mutta tuo on jo hmmm. sanoinkuvaamatonta. En yhtään ihmettele, että hänellä on ollut huono olo – minua oksettaisi varmaan jo ensimmäisenä päivänä kolmen litran kohdalla. Mikähän osuus lisäaineilla oli pahoinvoinnissa?

Vuonna 2008 Suomessa myytiin virvoitusjuomia yhteensä 270,1 miljoonaa litraa, mutta Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton myyntitilasto ei erittele tarkemmin mistä virvoitusjuomista on kyse. Jos suomalaisten lukumääräksi arvioidaan 5,2 miljoonaa saadaan keskimääräiseksi  kulutukseksi 51,9 litraa per henki, mikä on huomattavasti parempi luku kuin ystävillämme Atlantin takana. Tiedä sitten miten eri virvoitusjuomat vertautuvat haitallisuudessaan toisiinsa ja millainen on myynnin jakauma.

Mikäli Sinua kiinnostaa voit katsoa Fineli-tietokannasta kolajuomien ravintoarvot: keskiarvoinen normaali, light-versio (aspartaami) ja light-versio (sukraloosi). Finelistä löytyy myös tiedot keskimääräisestä virvoitusjuomasta.

Kuva: Wikimedia Commons: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Spezi_(cola_mix).JPG

Yläkaupungin Yö 2009

Sikainfluenssasta, siis Influenssa A(H1N1):sta huolimatta aion tänäkin vuonna lähteä tutustumaan Jyväskylän Yläkaupungin Yön tapahtumiin.

Tällä kertaa ohjelman läpi kahlaaminen ja sieltä mielenkiintoisten kohteiden poimiminen ei tuottanut juurikaan päänvaivaa, sillä ohjelmasta ei niin hirveästi löytynyt minua kiinnostavia kohteita. Ihan hyvä itse asiassa, sillä kahtena edellisenä vuotena on tuottanut tuskia jättää jotain mielenkiintoista näkemättä ja kokematta jonkun toisen kohteen takia. Päivän ohjelma tuli valmiiksi ja se näyttää kivalta.

Kansalaisjärjestöt ovat myös esillä Yössä ja niiden kojujen läheisyydessä seikkaileminen Alvarin aukiolla (C-rakennuksen etupiha)kuuluu ohjelmistooni, vaikken niitä olekaan erikseen listalle laittanut. Ohjelmistossa mainitaan päärakennuksen takapiha nimellä “amfiteatteri”, vaikka onhan sillä varsinainen nimikin – Alvar Aalto suunnitteli sen nimellä seremoniapiha.

Perjantai 15.5.2009: Museo kierros.

1100 – 1800 seuraavassa järjestyksessä:

1. Galleria Harmonia
2. Galleria Utu
3. Jyväskylän taidemuseo Holvi
4. Suomen käsityön museo
5. Keski-Suomen luontomuseo

Perjantai ei varsinaisesti kuulu Yläkaupungin Yöhön, mutta se on oivallinen päivä tehdä tuttavuutta Jyväskylän museoiden kanssa. Ainakin olettaisin, että tänäkin vuonna perjantaina on rauhallisempaa ja muutenkin vähemmän ruuhkaa. Perjantaisinhan museot ovat vapaita pääsymaksuista, kuten osa on myös Yläkaupungin Yössäkin (perinteisesti Aaltomuseo ja Keski-Suomen museo ovat perineet pääsymaksun Yläkaupungin Yössäkin näyttelykävijöiltä).

Lauantai 16.5.2009: Yläkaupungin Yö.

• 1300    Galleria Becker
• 1400    C5    Linux – mitä siitä olisi hyvä tietää
• 1515    C5    Python-ohjelmoinnilla apuvälineitä
• 1600    C1-C2    Disco Oriental
• 1700    C3    Pukeutumisilta: Vaatteista aatteiksi
• 1800    Bloms.    KaruSointi
• 1900    Kappeli    Katja Holopainen, sanattomia vokaalilauluja
• 2015    C5    Effi – kansalaisoikeudet…
• 2100    kenttä    Kuumailmapallon esittely
• 2115    C1-c2    Jyväskylän Tanssiopisto: Väriä elämään
• 2130    Bloms.    Käsikello-orkesteri kide
• 2215    C1-C2    No Dresscode Fashion Show
• 2300    C1-c2    Seitsemän hunnuntanssi
• 0001    Moiris.    Teatterikone pesee laman

Suurin piirtein noilta paikoilta ja ajoilta minut löytää, jos haluaa löytää (ja riittää rohkeutta löytää). Varsinainen koko Yläkaupungin Yö-festivaalin ohjelma löytyy osoitteesta http://www.ylakaupunginyo.fi/ohjelma.

Lue muita Yläkaupungin Yö –aiheisia kirjoituksiani.

Ekofontti – nuukan miehen pelastus?

Löysin tässä taannoin nuukan miehen fontin. Tavallisessa näyttöpäätetyöskentelyssä fontti on ehkä hieman suttuinen – hyvin luettava siinäkin – mutta varsinainen käyttötarkoitushan tälle fontille on musteen säästäminen tulostettaessa ns. toisarvoista materiaalia. Kyseessä on siis Sprang_eco_sans_regular.ttf, jonka voi ladata ilmaiseksi osoitteesta www.ecofont.eu. Kyseessä on reikäjuustomainen sans-kirjasinleikkaus, jonka rei’itys ei ihme kyllä ole lainkaan häiritsevää normaalikokoisena mustesuihkulla tulostettuna (laserilla en ole kokeillut). Sivusto lupaa jopa viidenneksen leikkauksen musteen kulutukseen. Onhan se ihan kiva pudotus, mutta vielä suuremman pudotuksen musteen kulutukseen saa, kun skaalaa useamman sivun samalla sivulle tai jättää kokonaan tulostamatta tarpeettomimmat sivut.

Koottuja säästövinkkejä tulostukseen/kopiointiin liittyen

• Mahduta samalla sivulle useampia sivuja, mikäli tekstin ja kuvien koot sallivat. Onnistuu nykyään suurimmalla osalla tulostinajureista (eli kun tulostat, niin tutki niitä tulostusikkunan välilehtiä ja painikkeita vähän tarkemmin)
• Kaksiopuoleistulostus (eritoten yhdessä edellisen kanssa)
• Jätä taustakuvat ja turhat kuvat tulostamatta, mikäli mahdollista.
• Tulosta esimerkiksi esitelmädioista, kuvastoista jne. vain ne tärkeimmät sivut paperille
• Silloin kun uusioituja (uudelleen täytettyjä ja mahdollisesti huollettuja) mustekasetteja on saatavilla, on musteen hinta niissä yleensä halvempi. NB! Kirjoituspäät saattavat kuitenkin olla kaseteissa tukkeutuneita, joten tulostusjälki  ei ole aina siedettävää – tätä ei valitettavasti voi tietää etukäteen.
• Älä tulosta. Asenna tietokoneeseesi PDF-tulostin (esim. CutePDF Writer), jolla voit tallentaa mielenkiintoisista verkkosivuista “tulostetun” version koneellesi talteen PDF-muodossa.
• Skannaus voi joskus olla järkevämpää kuin kopiointi. Itse ainakin olen huomannut kopiointimäärieni laskeneen rajusti sen jälkeen, kun kopiokoneista on alkanut löytyä verkkoon kytketty skanneri. Läheskään kaikkea tietoa ei tarvitse säilyttää paperilla.